Maratonaamu alkoi loistavasti, kun olin virittänyt kännykän herättämään kello 6:00. Herättiin siinä kaikessa rauhassa ja keiteltiin sumpit. Jossain vaiheessa Terhi huomasi kellon käyvän vasta hieman yli viittä Ranskan aikaa... Minä, varsinainen tekniikan ihmelapsi, taas asialla.
Aamupalan jälkeen hermostunutta varusteiden virittelyä ja eiku ulos. Aamu oli kalsean kylmä, lämpötilan ollessa jotain +5 astetta. Tuulikin puhalsi katujen välissä ikävän voimakkaana. Aika vilponen keikka tiedossa.
 |
| Maalissa. |
Lähtöalueelle pääsi vaivattomasti ja Timon viisaiden neuvojen mukaan hakeuduin lyhyen verkan jälkeen lähtökarsinassani kadun vasemmalle puolelle. Lähtöpaikkani oli käytännössä eliten ja julkimoiden perässä. No joo, olihan tekijämiesten ja -naisten ja muun rahvaan välissä punapaitaiset järjestysmiehet, jotka jarruttivat pahasti lähdön tapahduttua. Mulla taisi kestää lähtökarsinani ja -viivan väliseen viiteen metriin se netto- ja bruttoajan erotus, eli seitsemän sekuntia!
Ekat kilsat maltilla. Väkeä porhalsi ryppäinä ohitse oikealta ja vasemmalta, mutta pidin pääni ja juoksin suunniteltua 3.50 vauhtia. Ekojen kilsojen odottamaton haaste oli puoli-börjien valuminen jaloissa. Terhi oli tuunannut puolitrikoisiini geelitaskut ja olin tietenkin tunkenut housuihini kaikkiaan kuusi geeliä. Niistä kertyi sen verran painoa, että housut alkoivat juostessa valua alaspäin ja jouduin niitä toistuvasti nykimään ylös. Jossain kolmen kilsan kohdilla onnistuin viimein sitomaan auki olleet vyötärönauhat kiinni ja jatkossa housut pysyivät ylhäällä. Tältäkin yllätykseltä olisi välttynyt, jos olisin käytännössä testannut uusia taskuja geeleineen.
 |
| Pressissä. |
Kilsat, vitoset ja kympit menivät joutuisasti. Vauhti pysyi tasaisena. Alkumatkalla vastatuuli järjesti juoksijat jonoksi. Reitin itäpään puistossa oli muutama ihme kilsa, jossa Garmin näytti neljää minsaa, vaikka tuntemukset pysyivät rasituksen osalta muuttumattomana. Takastulomatkalla kohti Riemukaarta tuuli puhalsi taas vastaisena. Onneksi kohdalleni sattui aina sopiva rypäs juoksijoita, joista sai tuulelta suojaa. Reitin lopun puistoalueella oli hetkittäin myötätuulta, mutta viimeiset kolme kilsaa puhalsi täysillä päin pläsiä. Varsin tuulista oli tänään, jollei jo käynyt muuten selville...
Neste- ja juomapuolen improvisoin tilanteen mukaan. Koska oli niin kylmä, join ekan kerran vasta kympin kohdalla. Siinä samalla huitaisin huiviin yhden geelin. 15 kilsan kohdalla sama homma. Puolessa matkassa jätin vedet väliin, koska entisetkin alkoivat kusettamaan. 25 kilsan jälkeen join vettä geelin kera joka vitosen perään. Harmittavasti olin unohtanut 40 kilsan kohdalla olleen viinipisteen... Se pitää sanoa, että energiahuolto toimi tänään erinomaisesti. Väsy ei tullut missään vaiheessa.
 |
| Eiffelissä. |
Ennen reissua eniten huoletti viikko sitten Jyväskylän puolikkaalla kiinnileikannut vasen takareisi. Alussa se ei vaivannut ollenkaan, mutta matkan kuluessa kireys tuli hiipimällä esiin. Sitä sitten piti varoa, varsinkin ylä- ja alamäissä. Liekö sen varomisen seurauksena saman jalan pohje alkoi kramppailla, mutta onneksi vasta viimeisellä vitosella. Sen vuoksi jouduin tiputtamaan vauhtia reilusti, vaikka muuten olisi ollut varaa vaikka kiristää.
Tunnelmaltaan Pariisin maraton on mainio. Yleisöä oli mukavasti koko reitin varrella ja joissain paikoissa jopa niin liki, että saattoi kuvitella olevansa vaikkapa Ranskan ympäriajossa. Ei meinaa sellaisessa kujassa montaa juoksijaa mahtunut rinnan juoksemaan... Veteraaniliiton Suomi-paita päällä sai myös suomalaisilta huomiota. -Hyvä Suomi! kuului monessa kohtaa.
Data: 42.195km = 2.44.29 19.01/38.17/57.39/1.21.10/1.36.12/1.55.36/2.15.22
 |
| Aamulenkillä. |
Ihmiskokeen viimeinen rasti oli maratonin jälkeinen aamulenkki. Kankaanpään maratonin ajalla 2.24 voittanut ystäväni Mihail neuvoi verryttelemään heti maran jälkeisenä aamuna puolisen tuntia, jolloin palautuminen lähtee kunnolla liikkeelle. Viime syksyn Berliinin maratonin jälkeen en siihen kyennyt. Eilisehtoon illallisella parin punaviinilasillisen jälkeen tuli kuitenkin tämmöinen luvattua tehdä ja lupaukset pitää pitää.
No, tänään maanantaina matelin (eka kilsa yli 8 minuuttia) jäykin jaloin Terhin kanssa Corcorden aukiolle hölkkäämään. Kyllä tietää maran juosseensa, mutta yllättävän hyvin sitä pystyi tamppaamaan vitosen verran. Pariisin aamu oli kaunis, mutta kylymä.
 |
| Mainio Pariisin maratonin matkaporukkamme kävi tänään Seinen risteilyllä ja tietenkin Eiffelin tornissa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti